Hymni III Lyrics

Sinä yönä kun kipu viimein hellitti
Seisoin kurjan hautani äärellä
Sen sylissä hengetön ruumiini
Yhtä yksin kuin eläessään

Voimaton ja unohdettu
Ei enempää, ei vähempää
Jäljellejäänyt tietoinen pina
Kykenemättä siitä vapautumaan

Kunnes kuun valon siivin
Jostain kaukaisuudesta
Kantautui kutsuva äänesi
Pirstoen viimeisetkin kahleeni

Taakse sai jäädä maallinen kunnia
Ja sen myötä maallinen murhe
Yöllinen innoitukseni
Yöllinen herättäjäni

Haudalleni jäi vain tuhkaa
Kun tartuin käteesi
Ikuisuus lepäsi silmissäsi
Ja vaikka kyyneleet polttivat omiani

Ei niissä ollut katkeruutta
Tämä ensimmäinen ja ainoa uni
Sinetöi sieluni suosioosi
Yöllinen herättäjäni