Kadotettu Lyrics

Valossa tähtien, valossa kuun
kuva vesien pinnalta heijastuu
muistojen tuoltapuolen
maailman rajojen takaa
ääni hento kutsuu mua

Varjojen katveessa
ikiyön syleilyssä
ei valo polta silmiä
ei kuulu kuiskaus kuolemattoman
tänne maailman loppuun saakka jään

Nyt haipuu kuoleva valo
vedet tummina kuohuina edessäin virtaa
muisto vanha ikiaikainen kadotettu on
ja eron päivä vielä saa

Vanhat vedet syvyyksien
yhden tahdosta nousevat
pois rappion ja noen pyyhkivät
sydämmensä pois kääntäneet nyt aaltoihin haudataan
vanhat vedet syvyyksien
vihassa ja mahdissa nousevat
pois rappion ja noen pyyhkivät
lahjamaa iäksi kadotettu on

Nyt kutsuu aaltojen äänet
levon maailmantakaisen tarjoavat
ikiyössä paikalleni mua pyytävät
niityt ja kukkulat veteen peittyy
vapisevat tornit sylissä tyrskyjen
näin aaltoihin sortuvat
temppelit ja talot
vain Meneltarma myrskyä vielä uhmaa
valkoisena pilviä vasten kohoaa
vaan särkynyt on Numenorin valo
Nyt vedet syvyyden
edessäni mustina nousevat
yksin huipulla mahtavan vuoren
loppuani odotan

Varjojen katveessa
ikiyön syleilyssä
ei valo polta silmiä
ei kuulu kuiskaus kuolemattoman
tänne maailman loppuun saakka jään

Kadonnut muinainen
aaltojen unessa
suorien polkujen tuollapuolen
syvistä vesistä kaipauksen ikuisen
huippu valkea vielä hohteensa heijastaa

Varjojen katveessa
ikiyön syleilyssä
ei valo polta silmiä
ei kuulu kuiskaus kuolemattoman
tänne maailman loppuun saakka jään

Nyt kutsuu aaltojen äänet
levon maailmantakaisen tarjoavat
ikiyössä paikalleni mua pyytävät
niityt ja kukkulat veteen peittyy
vapisevat tornit sylissä tyrskyjen
näin aaltoihin sortuvat
temppelit ja talot
vain Meneltarma myrskyä vielä uhmaa
katoaa vuori ikiaikainen
ja lahjamaa petokseen ylpeyden