Mimisbrunn Lyrics

Joka ilta saman tuvan kuistilla
Vanhus istuu, laulaa vanhaa laulua
Sanat saarnin oksilta tuuleen lentävät
Puun tuon tarinan muistaa enää hän

Kolmen maailman rajalla
Juuret maassa kaiken lähteellä
Kurkottaa jätti iäinen ain' taivaaseen

Lehvänsä suojelevat
Tietoa varjelevat
Viisautta veden maanalaisen

Saapui pihaan kerran vieras ihminen
Toi mukanaan mies laulun aavikon
Pian saapui kylään myös vieras uskonto
Luojansa moni siihen paikkaan unohti

Kolmen maailman rajalla
Juuret maassa kaiken lähteellä
Kurkottaa jätti iäinen ain' taivaaseen

Aika alkaa ennen aikaa
Tuhat tarinaa vailla kertojaa

Kohtalot oikukkaat ihmisten
Kerran saneltiin tässä
Laki jumalten korkeuksista
Jokaiseen maailmaan ehti

Joet uomiinsa jäätyneet
Toisaalla ruokkivat maata
Siitä joillekin tuli Helvetti
Käärmeitä Täynnänsä

Maan äidin povella kasvoi
Elon järkähtämätön tuva
Voimansa ammensi viisaudesta
Ajasta aikaan unohtuneesta

Lehvänsä suojelivat
Tietoa varjelivat

Saa ilta hilhaisella juistilla
Ei vanhus jaksa tulla enää laulamaan
Vehreä saarnin oksilta pois on karissut
Muiston viimeisenkin polttaa aurinko

Kolmen maailman rajalla
Lehdet maassa kaiken lähteellä
Liekehtii hätti iäinen


Translation:
Mimisbrunn

Every evening on the same porch
An elder sits, sings an old song
Words fly to the wind from the branches of the ash
Only he remembers the story of that tree

On the frontier of three worlds
Roots in the ground at the spring of all
The giant forever reaching out for heavens

Its sprigs they protect
Enshrining knowledge
The wisdom of an underwater world

A stranger once arrived at the cabin
Along he brought the desert's song
Soon a strange religion also arrived in the village
And many forgot their creator

On the frontier of three worlds
Roots in the ground at the spring of all
The giant forever reaching out for heavens

Time begins before time
A thousand stories with no one to tell them

The fickle fates of men
Here once were dictated
The law of the gods from heights
Reached every world

Rivers frozen in their beds
Elsewhere fed the land
For some it become Hell
Swarming with serpents

On the bosom of mother earth there grew
The ommovable security of life
Drawing its strength from wisdom
Forgotten from time to time

Its sprigs they protected
Enshrined the knowledge

Evening falls at the silent porch
The elder too weary to sing
The green has fallen off the branches of the ash
The last memories burnt away by the sun

On the frontier of three worlds
Roots in the ground at the spring of all
The eternal giant in flames