Hiljaisessa Syvänteessä Lyrics

Öinen usvahuntu vetten päälle laskee
mustiin vesiin sekoittuu
yksinäisen kuun valo pimeydessä
sulaa lampeen syvään, kylmään

Ei täällä tuulet puhalla
ei laula kuikka ulapalla
hiljaisessa syvänteessä
kuolemalla koti on
mustaan lampeen...

Hyinen ranta luokseen kutsuu
tahtoo syleilyynsä hukuttaa
varjot väsyneelle kuiskailee
kutsuu kehtoon kalmaiseen

Kuolleen veden heijastus kuun valossa
kaiken toivon nielaisee
kasvot toivottomat tyyneen kuvastuu
askel johtaa tuntemattomaan

Syvyyksissä hauta pohjaton
leposija muiston unohdetun
metsän ääri ylle kurkottaa
kadonnutta rantaa kehystää

Rantakiviin nimi kaiverrettu
Sen aika huuhtoo unholaan
yksinäisen matkan pää
seuranaan vain kylmä kuu