Kohti muinaista pohjolaa Lyrics

Varroin vuodet nuoren miehen pohtien
minne päättyy maat ja mannut ikiroutaiset
Pohjolan karun luonnon loputon lupaus
kaipuu rannoille jäisen meren hyisen meren

Vain mies ja erämaa ovat vasten toisiaan
näin tahto ja luonto mittelevät voimiaan

Näin käyn mä tielle kohti muinaista
tarujen Pohjolaa, mis on elon päivät täynnä
ahtojäätä ja kinos on loputon, aina nähdä
taivaalla pohjantähden loiston uuden ja
kaukaiset pauhaavat rannat ikuisen Pohjolan

Nähdä loimut revon taivaankantta repivän
koettaa voimat miehen ken erämaassa
vaeltaa, oppia matkoilta tarut taitajien ja
kuulla elävältä tiedot tietäjien, julistaa
vahvat sanat sankarten, ei enää ei lyö
taiat taivahaisten, jää nyt pois huoli
huomisesta, epäilys tästä elon eläjästä

English Translation:
As a young man I spent my years pondering where
lies the end of the everfrozen lands, the endless promise
of the harsh nature of the Northlands, a yearning
for the shores of the frozen sea, the glacial sea

Only man and wilderness confronting each other
this is will and nature in a trial of strength

Thus I embark on a road towards the ancient
mythical Northlands, where a lifetime is filled with
drift ice and the snowbank never ends to behold
all the gleams of the northstar in the sky and the
distant roaring shores of the eternal Northlands

To behold the blaze of aurorae harrowing the firmament
to trial the strength of the man who wanders the
wilderness, to learn the myths of the masters while
traveling and hear first hand the wisdom of the seers
to voice the potent words of the singers no longer work
the spells of the heavenly do no longer worry about
tomorrow, rid of doubt this life's wanderer